publicerad: 2015
mutta
mutta
substantiv
~n muttor • ⟨starkt vard.⟩ kvinnans yttre könsorgan
Singular | |
---|---|
en mutta | obestämd form |
en muttas | obestämd form genitiv |
muttan | bestämd form |
muttans | bestämd form genitiv |
Plural | |
muttor | obestämd form |
muttors | obestämd form genitiv |
muttorna | bestämd form |
muttornas | bestämd form genitiv |