publicerad: 2015
biokemist
bio|kem·ist
[‑is´t el. bi`o‑]
substantiv
~en ~er bio- kemi
Singular | |
---|---|
en biokemist | obestämd form |
en biokemists | obestämd form genitiv |
biokemisten | bestämd form |
biokemistens | bestämd form genitiv |
Plural | |
biokemister | obestämd form |
biokemisters | obestämd form genitiv |
biokemisterna | bestämd form |
biokemisternas | bestämd form genitiv |