publicerad: 2015
kutym
kut·ym
[‑y´m]
substantiv
~en ~er • sed, sedvänja, bruk
Singular | |
---|---|
en kutym | obestämd form |
en kutyms | obestämd form genitiv |
kutymen | bestämd form |
kutymens | bestämd form genitiv |
Plural | |
kutymer | obestämd form |
kutymers | obestämd form genitiv |
kutymerna | bestämd form |
kutymernas | bestämd form genitiv |