publicerad: 2015
stoiker
sto·ik·er
[stå´‑]
substantiv
~n; pl. ~ • jfr stoicism
Singular | |
---|---|
en stoiker | obestämd form |
en stoikers | obestämd form genitiv |
stoikern | bestämd form |
stoikerns | bestämd form genitiv |
Plural | |
stoiker | obestämd form |
stoikers | obestämd form genitiv |
stoikerna | bestämd form |
stoikernas | bestämd form genitiv |