publicerad: 2015
polkett
polk·ett
[polket´]
substantiv
~en ~er • musik till en dans
Singular | |
---|---|
en polkett | obestämd form |
en polketts | obestämd form genitiv |
polketten | bestämd form |
polkettens | bestämd form genitiv |
Plural | |
polketter | obestämd form |
polketters | obestämd form genitiv |
polketterna | bestämd form |
polketternas | bestämd form genitiv |